Älä hankkiudu eroon turhasta tavarasta

Selailin Marie Kondon KonMari -kirjaa, mutta jätin sen kesken. Ymmärrän tavarattoman ja pelkistetyn elämän ihanuuden, mutta en kykene pitämään Marie Kondon messuamista tavaran “hävittämisestä” eettisenä tai ekologisena. Sivu sivulta metodi kuulosti aina vain itsekeskeisemmältä ja kulutusyhteiskuntaa ruokkivalta. KonMari -metodin lähtökohtana on nimittäin ennen kaikkea tavaran hävittäminen, mutta eihän se tavara mihinkään oikeasti häviä. Se häviää omasta kodista, mutta maapallolta se ei ainakaan toistaiseksi häviä. Voit siivota omat kaappisi, mutta neljän seinän ulkopuolella tuo “hävitetty” tavara jatkaa elämäänsä muiden riesana.

Hesari uutisoi jokin aika sitten, että edes kehitysmaat eivät oikeasti tarvitsisi kaikkea sitä lumppua, jota länsimaalaiset siivouspäivien jälkeen hyväntekeväisyyteen kuskaavat. Länsimaalainen voi iloisesti nähdä mielessään, että jossakin Afrikan mantereella se huonosti istuva paita kulutetaan aivan loppuun ja näin anteeksi annetaan oma kulutussynti. Oikeasti myös muissa maissa vaatteita osataan heittää pois ja kuluttaa lisää.

Tietääkö joku, milloin siivoamisen tärkeäksi osaksi muodostui tavarasta eroon hankkiutuminen? Itse en tiedä, mutta nykyään siivouspäivän maskotteja ovat tavaraa pursuavat Ikean kassit ja jätesäkit, jotka kuskataan iloisesti muiden ongelmaksi. Eikö tavaroita voisi vain järjestää niin, että ne vievät vähemmän tilaa? Marie Kondon mukaan ei, sillä tavaroiden säilömisessä on ennen kaikkea kyse “ongelman piilottamisesta”. Tämän vuoksi ei riitä, että tavaran saa siististi kaappiin vaan siitä on hankkiuduttava eroon. Asiaa voisi tarkastella myös niin päin, että todellinen ongelma, maapallolle kertyvä ja ympäristöä kuormittava rojumäärä, piilotetaan omasta kodista ja elämästä. Omasta mielestäni tämä on vielä enemmän ongelman kieltämistä ja piilottamista.

Toki KonMarissa ja vastaavissa suursiivouksissa on aina pohjalla se idea, että opimme kuluttamaan vähemmän ja ostamaan vain asioita, joista todella välitämme ja joita todella haluamme. Todellisuudessa “vien kiertoon” -ajattelu voi olla polttoainetta kuluttamiselle. Kun kaapit siivoaa puhtaaksi säännöllisesti, on lisää tilaa ostaa tavaraa, jota rakastaa äärettömästi – kunnes se Konmarin sanastoa mukaillen on “täyttänyt tehtävänsä” eikä “tuota meille enää iloa”.

Ehkä olisikin eettisempää olla anti-KonMari ja lopettaa luopuminen. Väitän, että jokainen miettisi huomattavasti tarkemmin, mitä kotiinsa ostaa, jos emme ikinä luopuisi mistään. Jos jokaisen huonon ostopäätöksen kanssa olisi elettävä vuosia, moniko tekisi enää impulssiostoksia? Ei vapaudut vankilasta -korttia kirpputorin muodossa vaan se väärän värinen paita, kerran käytetty kuntoiluväline tai purnukka tuijottaisi sinua asunnossasi joka päivä.

Jos meidän olisi säilytettävä jokainen messulahja, pakkaus, apteekista saatu epäkäytännöllisen pieni muovipussi ja koriste-esine, alkaisimme ehkä kyseenalaistaa sitä, miksi yhteiskunnassamme tehtaat puskevat ulos tällaista roskaa. Tai vaihtoehtoisesti alkaisimme hyötykäyttää aivan kaiken, jotta roskan sijaan asuntomme olisi täynnä hyödyllisiä esineitä. Ehkä alkaisimme kyseenalaistaa muotia, joka muuttuu niin nopeasti, että meidän on tehtävä vaatekaappisiivouksia ja “hävitettävä” jokainen asuste, jota emme ole käyttäneet kuuteen kuukauteen.

Tai ehkä minun olisi pitänyt lukea Marie Kondon kirja loppuun. Pääasia kuitenkin on se, että en ostanut tuota kirjaa omakseni. Se olisi nimittäin aika nopeasti päätynyt hävitettäväksi.

Mainokset

Tietoa kirjoittajasta

siirikarkkainen

Puheviestijä, wanna-be-kulttuurintutkija ja sosiaalisen median asiantuntija. En ole vielä ratkaissut, oliko kulttuuri ennen viestintää vai viestintä ennen kulttuuria. Yhteyden saa Twitterissä, LinkedInissä tai siiri.karkkainen@someco.fi

73 vastausta artikkeliin “Älä hankkiudu eroon turhasta tavarasta”

  1. Kiitos kirjoituksesta, hyvä näkökulma! Eiköhän kierrättäminen ole eettisempää kuin pois heittäminen, mutta tavaralahjoituksia vastaanottavana osapuolena oppii kyllä pian arvioimaan melkein kiittämättömän kriittisesti, haluaako lähes loppuunkäytetyn vaatteen tai huonekalun vaivoikseen, kun lahjoittajan kodista se vain kätevästi katoaa.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos 🙂 Ja tosiaan kyllähän esim. yhteenmuuttaessa usein huomaa, että hei nyt meillä on kaksi kahvinkeitintä eikä molempia tarvita ja silloin on ihan hyvä kysellä, jos joku vaikka sen ylimääräisen keittimen haluaa. Sen sijaan kertakäyttöajattelu, jossa tavaraa ostetaan ajatellen, että voihan sen aina heittää kirppikselle, ei ole kestävä ratkaisu.

      Tykkää

  2. Hyvä näkökulma! Itelle (ja kuulemma aika monelle muullekin) kyllä tavaran hävittäminen toimi mainiona johdantona kulutustottumusten muuttamiseen ja minimalismiin. En tosin lukenut ko. kirjaa.

    Liked by 1 henkilö

  3. Hei,
    Huomaa kyllä ettet ole lukenut kirjaa loppuun. En minäkään jaksanut lukea sinun kirjoitusta kokonaan juuri siksi kun sinulla on sen kirjan oleellisin pointti hukassa.

    Kirjassa nimenomaan ei tähdätä kuluttamiseen ja sen lisäämiseen. Siinä tähdätään kuluttamisen järkevöittämiseen. Länsimaissa on lukuisia ihmisiä jotka täyttää jotain tyhjää koloa ostamalla. Kaikista oleellisinta kirjassa sen siivoamisen lisäksi , on siivota omat ajatukset. Ja miettiä todella tarkkaan miettiessä ostamista, miettiä perin juurin onko kysymyksessä tarve vai halu. Jos se on tarve, osta. Jos se on halu, mieti tarkkaan mitä tuhjiötä olet täyttämässä ostamisella. Asioita ei pidä ostaa muua kuin tarpeesta käsin ja silloinkin vain ja ainoastaan jos se asia pirskahtelee. Jos ei pirskahtele täysillä, jätä ostamatta toistaiseksi.

    KonMari on järkevintä mitä länsimaiselle kuluttamiselle on tapahtunut.

    Liked by 3 people

    1. Mainitsinkin, että tällainen suursiivous yleensä pohjautuu sille, että ihmisen kulutustottumukset muuttuvat ja kotiin ei enää raahata tarvaraa. Siksi kirjoituksessa kärjistänkin ajatusleikiksi sen, että mitä jos mistään ei ikinä luopuisi ja mitään ei hävittäisi. Eikö silloin vasta miettisi, mitä kotiinsa tuo, kun siitä ei voi ikinä päästä eroon ja kotiin ei yksinkertaisesti enää mahdu helposti ihan mitä tahansa?

      Se on hienoa, jos KonMari oikeasti jonkun kulutustottumuksia muuttaa positiivisempaan suuntaan.

      Liked by 1 henkilö

      1. Mä toivoisin älyttömästi, että voisin esimerkikis jättää ruokien pakkausmateriaalit tuomatta kotiini. Mutta koska elän reilusti köyhyysrajan alapuolella, ja aikaakin on vain rajallinen määrä, en voi tehdä ja ostaa vain pakkaamatonta ruokaa. Vaatteet ostan käytettynä joka tapauksessa, ja kertaalleen kierrätetyn kierrättäminen ei ole ihan sama juttu, kuin uutena hankitun. Kierrätykseen – siis kauppojen lumpunkeräyksiin – vien vaatteet, jotka ovat pilalle hajonneet tai kuluneet. Jos en tee niistä siivousrättejä.

        Tykkää

      2. Roskaton elämä on kyllä TODELLA haastavaa, kun miettii, että ihan tärkeitä perusjuttujakaan, kuten ruokaa, hammastahnaa ja lääkkeitäkään ei voi ostaa ilman, että tulee paljon pakkausmateriaalia. Itse aloin nyt pitää ”roskapäiväkirjaa” viikon ajan ihan vain siksi, että näen paljonko välttämätöntä roskaa tulee ja onko jotain, mihin voisin itse vaikuttaa. BTW luin muutamia sun blogikirjoituksia ja tosi hyvä blogi!

        Tykkää

    2. Onko kysymyksessä tarve vai halu.. no ihminen voi melko usein vastata tuohon kysymykseen, että on tarve uudelle talvitakille, vaikka ei olisi välttämätön tarve (koska muutama takki kaapissa jo on, mutta ei juuri vaikka pitkää villakangastakkia). Sitten voi myös kysyä itseltään, onko tarve (vai halu) ostaa tuo ostos juuri uutena, vai voiko sen hankkia käytettynä. Toivottavasti Konmari kannustaa ostamaan käytettyä pirskahtelevaa, eikä uutta. Minusta Siiri Kärkkäisen huomio on hyvä.

      Liked by 2 people

    3. ”on niin kiva mennä ostoksille”….kun lapset oli pieniä, työn, puutarhan ym.ohella oli hullun lailla ostoksille meno minulle turhaa…maalla asuminen tekee matkojen takia ostokset enemmän tarpeeksi.Myöhemmin olen kyllä huomannut, että on hauskaakin ostaa jotain ihanaa, joka puuttuu… Kaappeja tyhjennän, jos on tarve ja hyvä osoite. Vaan sen takia, että pääsisin taas ”ostoksille”:se ei ole mun elämäni. Pidän vanhoista tavaroista, vaatteista. Äitini kutomista kankaista tulee tyttärentyttären nukelle jänniä vaatteita…hänkin arvostaa runsautta..ei oo niin pitkäveteistä, voi tehdä jotain hauskaa…..kirjasto on hieno juttu…kun tyttäreni tuli ekaa kertaa Espanjaan, niin hän meni kirjastoon, lainasi tuntemiaan satukirjoja espanjaksi…..kieltäkin voi oppia niin monella tavalla…KonMari kiinnostaa

      Tykkää

  4. Voi olla vanhanaikaista, mutta kirja yleensä kannattaa lukea loppuun ennen kuin kommentoi sitä julkisesti. Parantaa snadisti uskottavuutta. Toisaalta olet aivan oikeassa siinä, että on parempi miettiä tarkkaan mitä alun perin hankkii kotiinsa, ettei tarvitse myöhemmin siivota kamaa pois silmistä – vaan ei kuitenkaan pois maailmasta.

    Liked by 2 people

  5. Totta tuokin. Mutta mun mielestä on myös kohtuuton ajattelutapa sekin, että jos kerran joskus olet ollut niin tyhmä, että olet ostanut jotain tarpeetonta, et saa siitä hankkiutua eroon ja ottaa opiksi jatkossa. Ympärillä oleva epämiellyttävä ja tarpeeton liika tavara vaikuttaa niin merkittävästi omaan hyvinvointiin ja jopa mielenterveyteen, että on mielestäni aikamoista jeesustelua edes yhteisen hyvän vuoksi vaatia yksilöä luopumaan omasta elämänilosta ja hyvinvoinnista. Ehkä itsekästä, mutta elämä on. Meidän jokaisen ekologisen tai saastuttajan olemassaolo on itsekästä. Ei maapallo tarvitse meistä ketään.

    Ja mitä tulee KonMariin, ei, idea ei ole hävittää tavaraa ja ostaa uusia tilalle. Vaan puhdistaa koti kaikesta ahdistusta jne. lisäävästä, säästää vain se, mikä tuottaa iloa tai on muuten tarpeellinen. Ja sen myötä muuttaa omaa kulutusajattelua. Useimmat projektin loppuun saaneet kertovat, että ei edes halua enää ostaa mitään, koti on hyvä sellaisena kuin se on. KonMari prosessi ei ole vain siivoamista, vaan se on juuri sen uuden ajattelumallin opettelua. Se on puhdistavaa ja silmät avaavaa. Jos sen jälkeen jatkaa huoletonta ostamista, ei ole sisäistänyt KonMaria.

    Kyllä, lisääntyneessä kierrättämisessä on ongelmansa, mutta mielestäni se on silti askel parempaan. Kun maailma on jo ajautunut tähän pisteeseen, tarvitaan näkyviä isoja muutoksia täyskäännökseen. Valitettavasti myös väliaikaista kierrätysongelmaa. Tällaiset muutokset ovat hitaita, mutta ei tarkoita, etteikö muutosta silti voisi olla.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentistasi! Totta kai saa hankkiutua eroon tavarasta enkä usko, että kukaan oikeasti tämän tekstin inspiroimana lopettaisi viemästä roskia ulos asunnosta. Halusin vain haastaa sitä ajattelua, jonka mukaan pois heittäminen lisää tavaran arvostusta ja vähentäisi hutiostoksia. Päinvastoin on vaikeampi ostaa asioita, joista ei pääse eroon.

      Mutta toki ymmärrän, että kirjoitukseni on yksi näkökulma, joka ottaa kantaa yhteen asiaan, josta Konmarissa puhutaan.

      Tykkää

  6. Jotenkin tuntuu, että konmarittaminen on uusi sana siivoamiselle, järjestelemiselle ja ”raivaamiselle”. Eksoottinen nimi saa sen kuulostamaan uudelta ja hienolta (= on hienompaa konmarittaa kuin siivota). Ja bisnes pyörii, kun kirjoja myydään…

    Liked by 1 henkilö

  7. Hävittämisvimmassa unohtuu, että on tavaroita, jotka kantavat mukaan muistoja entisestä omistajasta. Konmari-ajattelussa historiajänne on todella lyhyt. Jos en kuuteen kuukauteen ole tarvinnut tavaraa, siitä pitää luopua.
    En todellakaan aio luopua tädiltäni perimistä ryijymatosta ja Aallon tuolista. Enkä toisen tädin kynttilänjaloista ja kermanekasta, jota en varmasti koskaan käytä. Ne kantavat mukaan sitä ihmistä, jolta olen ne saanut.
    Siitä olen samaa mieltä, että muuttaminen silloin tällöin on hyvä tilanne arvioida, mitä arvelee enää tässä elämässä tarvitsevansa.
    Liialliset vaatehankinnat ovat niiden ongelma, joilla on ns. normivartalo ja -paino. En ole koskana ollut sen kokoinen ja mallinen, jota kulloinkin on pidetty sopivana. Kun on erilainen, vaatteet on hankittava harkiten ja ne maksavat niin paljon, ettei turhia jakkupukuja kovin helposti kerry kaappiin.

    Liked by 2 people

    1. Itseasiassa Konmari ei kehota hankkiutumaan sellaisista tavaroista eroon, joita ei käytä puoleen vuoteen tai vuoteen. Konmarin ajatuksena on poistaa iloa tuottamattomat esineet ja asiat ympäriltä. Sinulle selvästi ryijymatto, tuoli, kynttilänjalat ja kermanekka ovat iloa tuottavia esineitä, jotka voi ja pitääkin kyseisen metodin mukaan säilyttää.

      Tykkää

    2. Tuo on hyvä, että miettii etukäteen tarkkaan esim. vaateostoksia. Nykyään moni saattaa alerekistä napata 5€ maksavan paidan, joka istuu hieman huonosti ja sitten parin käytön jälkeen heittää kirpparille, että voi ostaa lisää.

      Tykkää

  8. Loistava kirjoitus! Vastauksista näkee, kuinka Konmariin hurahtaneille kyse on suorastaan fanaattisesta uskonnosta. Sitä ei saa kritisoida, eikä arvostella. Olen lukenut kirjan. Lähinnä se herätti vaivaantunutta hilpeyttä ja naureskeltavaa kavereiden kanssa. Liityin mielenkiinnosta Konmari Facebook-ryhmään , mutta meno oli sielläkin aikamoista. Jos joku rohkeni kyseenalaistaa mitään osa-aluetta pystyviikkauksista sukkien lepuuttamiseen, tai tavaroille juttelemiseen, sai tuntea aikamoista lynkkausmeininkiä. Lopputulos on kuitekin se, että kierrätyskeskukset ovat ääriään myöten täynnä tavaroita, jotka eivät pirskahtele. Kotikaupungissani on kolme kierrätyskeskusta, joihin ei juurikaan enää oteta vastaan mitään, ellei se ole uutta vastaavaa. Ei vaan mahdu, eivätkä ne pirskahtelemattomat pirskahtele toistenkaan kodeissa, vaan jäävät kierrätyksen nurkkiin homehtumaan, kunnes päätyvät kaatopaikalle. Särkyvän lasin kilinä on jatkuva taustaääni kierrätyskeskuksessa, kun sinne kannettuja pirskahtelemattomia juomalaseja ym. kippoja rikotaan lasinkeräykseen. Tosin Konmari-kirjassa romuja ei edes käsketä viedä kiertoon, vaan hävittää. Siinä nimenomaan kielletään antamasta esim. vääränlaisia lumppuja sukulaisille, koska sitten vain siirtää ongelman toiselle.
    Siitä vain tulee itselle parempi omatunto, kun kiikuttaa turhan kiertoon, kun tätähän voi joku vielä tarvita. Kun jättää hutiostokset kauppaan ja kirppiksille, ei tarvitse kuormittaa mitään toista tahoa ylimääräisellä romulla.

    Tykkää

  9. Luin juuri itse Konmarin, ja täytyy sanoa, että kirjan idea on siinä, että käyt läpi jokaisen tavaran yksi kerrallaan ja pidät vain ne, jotka oikeasti tuottavat sinulle iloa. Näin ollen mielesi harjaantuu myös tekemään valintoja ostaessasi ”turhaa” tavaraa ja ne turhat kamat jää sinne kauppaan. Konmarin idea perustuu juuri siihen, että hankkiudut niistä heräteostoksista eroon joko heittämällä ne pois (tai kierrättämällä). Täytyy myöntää, että itse kun vien kaikki heräteostokset UFFiin tai Fidaan niin tavaraa tulee edelleen ostettua lisää, kun niille on turha paikka jossakin kaapin perällä, jonne ne sitten vain unohtuu. Minulla ei ainakaan krääsän määrä vähennä heräteostoksia. Itse ajattelin kokeilla Konmaria juuri siksi, että pääsisi ylimääräisestä kamasta eroon ja jos se oikeasti toimii, niin ei tulisi hankittua myöskään sitä turhaa kamaa, joka tulevaisuudessa viedään taas kierrätykseen, kun se ei ollutkaan itselle sopiva tms. Yritän näin ainakin vastaisuudessa olla viisaampi ja ekologisempi kuluttaja. 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista! Ja toivottavasti Konmari kolahtaa sinulle paremmin 🙂 Tässä tietysti otin kantaa vain yhteen näkökulmaan, joka kirjaa selaillessa nousi esille. Olisikin mielenkiintoista kuulla, onko joku oikeasti konmarituksen jälkeen parantanut kulutustottumuksiaan huomattavasti.

      Tykkää

      1. No täällä yksi, jonka kulutustottumukset ovat muuttuneet melkoisesti KonMarin ansiosta ja höystettynä kapselivaatekaappiajattelulla.

        Ennen ostaminen oli muka pientä arjen hemmottelua tai heräteostoksia. Nyt minulla on lista siitä, mitä todella seuraavaksi tarvitsen – ja todella tarvitseminen tarkoittaa sitä, että edellinen takki on hajonnut tms.

        Lahjoiksi toivon viiniä tai kynttilöitä, sillä en halua kotiini turhanpäiväistä krääsää. Ainakin puolet hankinnoistani teen second handinä tai neulon itse – se vasta eettistä on, kun tietää, kenen pienet sormet sen paidan ovat väkertäneet.

        Osa tosiaan tuntuu ymmärtävän, että Konmari oikeuttaa pistämään kodinsisustuksen tai vaatekaapin uusiksi, kun mikään vanha ei tuota enää iloa. Jos niin pieleen on elämässään hankintoja tehnyt, niin toivottavasti ainakin vastaisuudessa tekee viisaammin hankintoja.

        Itselläni kiertoon lähti kyllä jonkinverran tavaraa, mutta ajatuksena ei ollut ostaa uutta tilalle. Päinvastoin, teen kyllä hankinnat huomattavasti tiukemmalla seulalla nykyisin. Ja jos taloutta ajattelee, niin ostan vähemmän, mutta kerralla sitten sellaista, mistä pidän. Eli saman verran varmaan käytän rahaa, mutta enemmän laatua – ja enemmän palveluihin, sillä ne tuottavat iloa.

        Tykkää

      2. Kiitos kommentistasi! Oma tekstini oli yksi näkökulma aiheeseen, mutta tietysti varsinkin keskustelun myötä kaikki huomaavat, että osalle konmari on tuonut paljon positiivista muutosta kulutustottumuksiin. 🙂

        Tykkää

  10. Japanissa kierrätys tietääkseni toimii tehokkaasti, tavaraa ei heitetä kaatopaikalle vaan se kierrätetään asianmukaisesti. Konmari-kirjoissa keskitytään oman kodin organisointiin, kierrätyksestä on sitten omat opuksensa.

    Liked by 1 henkilö

  11. Kiitos viisaasta jutusta. Ilmeisesti me kestetään huonosti syyllisyyttä. Kun me ollaan ostettu turhuuksia ja oltu ahneita, niin ei se konmarittamalla muuksi muutu.

    Liked by 1 henkilö

  12. Olen lukenut kirjan loppuun. Loppuun asti toivoin löytäväni jonkin maininnan siitä, mitä hävitettäville esineille kannattaa tehdä, jonkin ekologisen näkökulman. Koko kirjan lukemisen ajan minua ahdisti mielikuva KonMarin innoittamana huolettomasti kaatopaikoille kärrättävistä jätevuorista. (Kirjassa erikseen mainitaan, ettei useinkaan ole suotavaa lahjoittaa tavaroitaan eteenpäin eli työntää niitä jonkun muun painolastiksi. Kaatopaikalle siis vain, ilmeisesti? Huhhuh.)

    Nythän naiselta on tosin ilmestynyt uusikin kirja. Löytyisikö siitä vihdoin kierrätysneuvoja tai rohkaisua ekologiseen ajatteluun?

    Tykkää

    1. Nyt tulee siis toinen kirja, sitten varmaankin kolmas, neljäs jne. Ja ne pitää hänen mielestään kyllä ostaa! Tämä vouhotus on bisnestä, tietenkin.

      Tykkää

    2. toisaalta sinne kaatopaikalle tai toivottavasti tietysti kierrätykseen kaikki mikä pystyy.. päätyy lopulta kuitenkin. onko sillä sitten joku apu että sitä ensin hautoo kotonaan sinne loppuun asti?

      Tykkää

      1. Kiitos kommenteista! Ja ei varmasti ole sillä mitään väliä, onko tavara kotona vai kaatopaikalla, mutta jos kotoa heittää tavaraa pois, tulee usein helpommin ostettua lisää asioita. Siksi ajatusleikki siitä, että mitään ei saisi viedä kotoa pois ja sen vaikutus ostopäätöksiin alkoi kiinnostaa.

        Tykkää

  13. Konmari tai ei, miksi ihminen ei saisi luopua tarpeettomista tavaroista, joita ei ehkä ole edes itse hankkinut, ja lahjoittaa tai myydä tarvitseville? Opiskelijat, työttömät ja muut vähävaraiset olisivat pulassa ilman kirpputoreja. Eikä tavaran säilöminen saa sitä katoamaan maapallolta. Kenellä edes on tilaa säilyttää sitä?

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista! Totta kai saa luopua ja vaikka heittää suoraan roskakoriin. Se on kuitenkin toinen asia, vähentääkö tämä omaa kulutusta ollenkaan tai haluaako kukaan muukaan sitä epätoivottua tavaraa.

      Tykkää

  14. Itse luin Konmari ihan mielenkiinnon vuoksi. Kirja oli todella pitkästyttävä ja vaikka kahlasin sen loppuun, niin en voinut muuta kuin pyörittää päätäni. Se että jos joku tämän myötä heräsi, niin hieno homma; mutta minun mielestäni maailmaa ei paranneta kirjan avulla. Kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä, että josko vihdoinkin ihmiset miettisivät hieman enemmän ennenkuin tekevät hankintoja. Itse olen aina ollut turhaa kulutusta vastaan ja joudun joka kerta miettimään että miksi ihmiset käyvät Ikeassa? Toivotaan jokaiselle hyvää syksyä ja kaikki kynnelle kykenevät metsään keräämään sieniä. Niin maailma pelastuu ja saa happea 🙂

    Liked by 1 henkilö

  15. Toistan saman, jonka muut jo sanoivat: KonMarin olennainen pointti on se, ettei osteta eikä oteta vastaan turhaa tavaraa. KonMarissa kehotetaan arvostamaan niitä esineitä, jotka täyttävät tehtävänsä arjessa. KonMarissa myös kehotetaan pitämään hyvää huolta tavaroista (jolloin ne pysyvät käyttökelpoisina pidempään.

    Se pitää paikkansa, että KonMari on tullut tunnetuksi tavaroista eroon hankkiutumisesta ja siitä, millä perusteella se tehdään. ”Konmarittamisella” tarkoitetaan nimenomaan sitä jostain syystä. On huomattava, että kirjan kirjoittaja ei keksinyt tätä termiä, vaan se on syntynyt lukijafanien keskuudessa.

    Myös se tietty vouhkaus, joka KonMarin ympärille on syntynyt, keskittyy nimenomaan tavarasta eroon hankkiutumiseen ja iloa tuottavan tavaran keräämiseen ympärilleen. Erityisesti erään Suomen Konmari-ryhmän postaukset tuntuvat koskevan useimmiten sitä, kuinka kirjoittaja on luopunut vaikka vanhasta astiastostaan ja ostanut uuden tilalle. Kuluttaminen on nostettu keskiöön, mutta yhtäkkiä se ei olekaan kuluttamista vaan jonkinlaista itsensä kehittämistä.

    Ymmärrän, että suurimmalle osalle ihmisistä on helpompaa toteuttaa KonMaria tällä tavalla. En kuitenkaan katsoisi, että Marie Kondo tarkoitti näin käyvän. Markkinavoimat ovat ottaneet ilmiön omakseen ja vievät sitä itselleen edulliseen suuntaan.

    On erittäin aiheellista kritiikkiä nostaa esiin, että tavaran laittaminen kierrätykseen antaa helpon synninpäästön liialle kuluttamiselle. Niin usein onkin. Se ei kuitenkaan liity mitenkään KonMariin. Se liittyy kulutusyhteiskuntaan ja materialismiin ja ihmisen yleiseen tapaan huijata itseään.

    Tykkää

    1. Köh köh köh, markkinavoimat köh… Unohtuiko kenties Konmarin oma brändi? On naiivia ajatella sitä puhtaan altruistisena toimintana, kun Kondo tukee sillä omaa konsulttitoimintaansa ja myy osaamistaan kirjoina. Jos kyse olisi vain auttamisesta eikä henkilön ympärille kääritystä myyvästä feelgood-paketista, olisi Kondon oppeja jaettu ilmaiseksi esim Creative Commons -lisenssillä.

      Liked by 1 henkilö

    2. Todella hyvä huomio, että parhaimmillaan KonMari voi saada arvostamaan tavaraa enemmän ja pitämään huolta, jotta esineiden käyttöikä on pidempi. Ja hyvä huomio sekin, että jopa Kondon ajatukset ja myös minimalismi on saatu tehtyä sellaiseksi asiaksi, jolla ihmiset saadaan ostamaan lisää – juuri tuo, että korvataan joku astiasto.

      Tykkää

  16. En ole lukenut kirjaa ollenkaan , kuullut sitäkin enemmän . En konmarita .. mutta en enää ostakaan kun todella tarpeeellisen ! Kaapit pursuaa .. mutta pursutkoot 😁 Käytän ne loppuu , joskus ne tyhjenee . Mitä en käytä laitan sitämyöten kiertoon ! Elämän mittainen marittaminen ja muistoista en luovu ❤️

    Liked by 1 henkilö

  17. En lukenut kirjaa. Katsoin YouTubesta muutaman videon, halusin tietää mistä on kyse. Siitä innostuin käymään kaikki vaatekaapit läpi, samoin muutaman muun kaapin. Sain kolme kassia kirppiksellä myytävää tavaraa. Ja Uffille yksi kassi. Sukulaisille menee yksi kassi lastenvaatteita (tarpeeseen). Kaapit ovat hienossa järjestyksessä, lapsi on innoissaan kun kaikki löytyy helposti ja on järjestetty väreittäin (en siis hirveästi hävittänyt mitään). Ja aviomies myös ilahtui kun löysi vaatteita jotka oli jo unohtanut. Päätin myös että en enää osta mitään roskaa, vaan kaiken on oltava kestävää ja laadukasta. Esim lenkkarit pitäisi ostaa, mutta en osta ennen kuin selvitän mitkä on hyvät ja kestävät. Ennen olisin marssinut kauppaan ja ostanut jotkut halvat.
    Ei kannata lynkata toisten ideoita, jotka voi olla ihan hyviä, voi jättää ne omaan arvoonsa jos ei itseä kiinnosta 🙂
    Ja sen vielä sanon että kaikenlainen kuluttaminen pitäisi jokaisen pikaisesti lopettaa ettei hukuta paskaan.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentistasi ja on ollut myös mukava kuulla, että konmari on joidenkin kohdalla toiminut. Toki ymmärrän tietyt hyvät ajatukset idean taustalla, mutta monet uutiset siitä, miten tavarasta eroon hankkiutuminen vain lisää kuluttamisen helppoutta sai minut hieman kyseenalaistamaan homman. Toisaalta monenlaiset näkökulmat aiheeseen ovat tervetulleita, koska ei ole yhtä oikeaa tapaa elää ja ratkaista tätä ongelmaa.

      Tykkää

  18. Pitkä miinus taas yhdelle blogistille (näitä on myös mm.toimittajia saman aiheen ympärillä) joka ensin hönkäisee ettei ole aiheeseen tutustunut, mutta silti on vahvasti sitä mieltä, että konmaritus on lähtökohtaisesti paskaa ja maapallon tuhoavaa. Kamoon nyt… Itselläni on tilanne, että olen tullut sukupolvenvaihdoksen myötä kotitilalleni takaisin vuonna -93. Asun siis maalaistalossa jossa ei ole pelkästään asumisen historiaa omalta osaltani jo 24 vuoden ajalta, mutta myös sitä samaa historiaa vuosikymmenten ajalta vanhemmilta kuin myös kahden siskoni kautta. Voitte kuvitella siis että tavaraa on, etenkin kun iäkäs, sota-aikana lapsuutensa viettänyt äitini on harrastanut käsitöitä ja muutenkin ollut hamstraajan vikaa. Sen sukupolven ihmiset säästi kaiken, siis ihan KAIKEN, pullon kierrekorkkia myöten.
    Jos oikeasti lukee kirjan ja nappaa helmet siitä, niin metodi voi olla todella toimiva. Voi olla, että kirjassa täysin sivuutettu kierrätys ei vaan ole Marie Kondon kotimaassa (Japani?) mitenkään edes alkutekijöissä ja siksi siitä ei ole mainintaa. Mutta kyllä jokainen vähänkin aivoillaan ajatteleva järkevä ihminen tajuaa, että käyttökelpoista tavaraa ei heitetä POIS vaan se kierrätetään tavalla tai toisella.
    Itse vien Ekotorille, myyn kirppiksillä, lahjoitan, poltan ja kierrätän oikeaoppisesti jätteisiin kaiken sen minkä voin. Vain pieni osa menee varsinaisesti roskiin ja kyllä, toki siitäkin koen huonoa omatuntoa…
    En ymmärrä mitä järkeä olisi säilyttää about 150 tyhjää lasipulloa, koska tilaa on (siis sitähän tässä maalaistalossa tosiaan on) jos selviän marjojen mehustamisella noin 30 pullolla. Laitanpa ne loput pullot siis lasinkeräykseen. Tai kun työhuonetta siivotessa tajusin, että minulla on järjetön määrä erilaisia muovitaskuja (wtf?) ja kansioita- säästin osan mitä uskon tarvitsevani (ja oikeasti, minulla on silti varmaan lopun elämää riittävästi muovitaskuja) ja loput lahjoitin ystävälle päiväkotiin. jne, jne.
    ELI miksi minun pitäisi mitään sellaista säilyttää mitä minä en tarvitse, enkä usko jatkossakaan tarvitsevani??? Tässä on myös se pointti, että kun metodia toteuttaa, niin nyt esim. kaikki talon paristot ovat samassa paikassa ja muistamme, kuinka paljon niitä on. Kun tilaa on ja kaikki kaapit ovat täynnä sitä turhaakin tavaraa, ei muista minkä verran nyt vaikkapa niitä paristoja on ja mihin ne on laittanut ja ostaa turhaa lisää. Tämä niinkuin yhtenä esimerkkinä.
    Vaatteet on toinen juttu. Siskoni on niin pitkällä, että hän on marittanut vaatteet ja nyt toteuttaa erittäin toimivaa vaatteiden yhdistelemistä laadukkailla & kestävillä vaatteilla. En siis ymmärrä kritiikkiä. Ei itselleen turhasta tavarasta tavalla tai toisella luopuminen tarkoita kulutuksen LISÄÄNTYMISTA vaan sen järkeistymistä.
    Omassa keskeneräisessä siivous/konmaritusprojektissa on tullut monta kertaa tunne ”EI KOSKAAN ENÄÄ TÄLLAISTA HILLOAMISTA”. Sen lisäksi on tavattoman palkitsevaa saada varasto- ja huonetilat väljään ja hyvään järjestykseen. Itselläni on tosin tähän vielä matkaa isosti koska raivattavaa on. Kaiken tuon hyvän lisäksi lopputuloksena on koti, mistä löydät sen mitä tarvitset, on helppo ja nopea siivota ja missä on kaikinpuolin hyvä olla. Missään vaiheessa ei ole noussut ajatus, että nytpä voin ostaa lisää… päinvastoin!

    Liked by 1 henkilö

    1. Totta kai vapaassa maassa saa hankkiutua eroon niistä tavaroita, joista haluaa hankkiutua eroon. Tosiasiassa en tietenkään ajattele, että olisi mitenkään realistista, että kukaan ei koskaan heittäisi pois mitään tai että mikään tuotetta ei olisi järkevää pistää kierrätykseen tai antaa eteenpäin enemmän tarvitsevalle.

      Tekstissä kuitenkin tahdoin leikkiä ajatuksella siitä, että mitä esineitä ihmiset saattaisivat jättää ostamatta, jos tietäisivät, että sitä ei vaikka seuraavaan 10 tai 20 vuoteen saa poistaa asunnosta. Esim. tämän uutisen mukaan suomalaiset kyllä kierrättävät esim. niitä vaatteita, mutta kuluttamista se ei hillitse: http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005341035.html?share=7d31f8c6b8837569003fe0277d9b4023

      Moni ostaa sen turvin, että tavarasta on helppo päästä eroon. Sen vuoksi tahdoin haastaa ajatusta siitä, että omia kulutustottumuksia kannattaa muuttaa heittämällä tavaraa pois. Toki kuten kommenteista huomaa, osa ajattelee eri tavoin ja niinhän se kaikkien asioiden kohdalla on.

      Tykkää

  19. Siis tuota kaapin perälle hilloamistahan ihmiset nimenomaan on harrastaneet tähän asti eikä se todellakaan ole estänyt heitä ostamasta lisää.
    En ole lukenut kon Maria mutta olen käynyt läpi kaikki tavaramme ja vienyt ylimääräiset kierrätykseen. Se valtava aika ja vaiva mikä siihen kului oli se joka opetti ymmärtäämään miten vaikeaa tavarasta on päästä eroon kun sen kerran on itselleen ostanut. Ja että hyvin harvan tavaran saa hyvällä omallatunnolla eteenpäin. Joten nykyään mietin todella tarkkaan ennenkuin ostan mitään.
    Tavaraa kierrättäessä joutuu kohtaamaan kaikki virheostokset kun taas kaapin perälle sulloessa niiden olemassa olon voi mukavasti unohtaa eikä siitä opi mitään.
    Tämä on omasta mielestäni se miksi kon Mari ynnä muut vastaavat jutut vähentävät kulutusta.

    Tykkää

    1. Näissä kommenteissa ja muuallakin on tosiaan monet nostaneet esille, että he ovat konmarin avulla alkaneet enemmän pohtia tavaran kuluttamista jne. Oma kirjoitus oli yksi näkökulma aiheeseen. Parhaimmillaan konmari voi toimia ja vähentää kulutusta – pahimmillaan lisätä sitä.

      Tykkää

      1. En usko että juuri kon mari ja vastaavat ovat muuttaneet kenenkään kulutustottumuksia huonompaan suuntaan.
        On ihmisiä jotka välittää ympäristöstä ja niitä jotka eivät. Ne jotka välittävät eivät kuitenkaan kaikki ole havahtuneet asiaan kunnolla ennenkuin sitten löytävät tavaran karsimisen ja sen myötä vähentävät huomattavasti jo ehkä ennestäänkin suht maltillista kulutusta.
        Sitten on ne joita ei kiinnosta ja jotka ostelevat paljon turhaa välittämättä seurauksista. Osa näistä hilloaa kaikki rojut kotiinsa, toiset ehkä ovat saaneet sitten kon marista tms keinon saada tavarat pois omista nurkista kun tavarat voi työntää kierrätykseen.

        Ne jotka nyt käyttävät kon Marin oppeja väärin, kuluttivat epäekologisesti jo ennen sitä. Muille sen sijaan kon Mari on tuonut sitä paljon kaivattua järjestystä arkeen ja kuluttamiseen.

        Nyt sitten nämä jo alunperin vastuulliset ihmiset jotka ovat edelleen ottaneet lisää vastuuta kulutuksestaan pistetään ottamaan kulutushullujen synnit niskoilleen ja ne jotka edelleen säilyttävät kaikki rojut nurkissaan juhlivat iloisesti kuinka ekologisia ovat? Ei ihme että tämä kirjoitus herättää ihmisissä tunteita.

        Tykkää

  20. Hei Siiri, tuosta Hesarin jutusta sen verran, että jutun tilasto kertoo vaatteisiin kulutetusta rahamäärästä Suomessa. Periaatteessa tilasto voisi kertoa myös siitä, että ostetaan kalliimpia, mahdollisesti laadukkampia ja pitkäikäisempiä vaatteita, mutta vähemmän. En väitä, että näin olisi, mutta jutun tilasto ei myöskään automaattisesti osoita sitä, että vaatteita ostettaisiin vuosi vuodelta määrällisesti enemmän.

    Tykkää

      1. Toivon samaa! KonMarin mahdollinen välitön vaikutushan näkyy sitten vasta vuoden 2016 tilastossa, jos on näkyäkseen. Viime vuosi suunnilleen keväästä/kesästä alkaen kun taisi olla se buumin huippuvuosi Suomessa.

        Tykkää

  21. Erinomaista pohdintaa! Ajankuvallemme tyypillistä on korostaa tunteita ja tehdä ratkaisuja niiden perusteella. Kun tuijotetaan vain mikä tuottaa iloa, saadaan oivallisesti ”lupa” poistaa kaikki muu. Tämä johtaa osalla väestä entistä helpommin törkykuluttamiseen. Etenkin trendikkäillä alueilla kuten vaatetus ja sisustus, voi tällä varjolla heittää vähäisimmänkin järkeilyn menemään, sillä eihän sekään tuota iloa. Näin asunnosta lähtee kerralla huonekalut, verhot ja matot, kun ne menneen talven kirkkaissa trendiväreissä eivät enää ”tuota iloa”. Kesäksi pohjoismaisen simppelit mallit sävyinä beigeä ja grafiittia. Ne lakkaavat tuottamasta iloa jouluun mennessä, kun uudet sisustuslehdet kertovat mikä on silloin in. Ja vastaava iloa tuottamattomien puhdistus tapahtuu myös vaatekaappien sisällä.

    Tykkää

  22. ennen tehtiin kuluneista vaatteista uutta–farkuista hameita tai shortseja,, tai sit mattoja ,myös nukenvaatteita oon väsänny,mä joskus leikkaan kuteiksi ja virkkaan pieniä mattoja mm vessaan ja kavereille,,

    Tykkää

    1. Tuollainen kierrättäminen ja omin käsin tekeminen kyllä lisää tavaran arvostusta – ei ajatella, että ostetaan ja heitetään pois vaan mietitään, miten voisi jatkaa omistamansa asian hyötykäyttöä. Tosi hyvä!

      Tykkää

  23. Mun mielestä on päivänselvää että me kulutetaan liikaa, onneksi tämäkin keskustelu osoittaa sen että ihmiset on havahtumassa siihen asiaan. Kaikki väittely siitä kuka on oikeassa asioiden suhteen on täysin turhaa, ongelma on tiedossa ja sille voi vihdoin tehdä jotain kun se on tunnistettu. Voit kuitenkin muuttaa vain itseäsi ja ehkä innostaa jotain omalla esimerkillä.

    Haluaisin muistuttaa yhdestä asiasta jonka olen huomannut. Suomessa on valtava määrä köyhiä – vanhuksia, lapsiperheitä, homealtistuneita, ensiasuntoon muuttavia, jostain syystä yhteiskunnan laidoille valuneita ihmisiä joilla ei ole varaa ostaa mitään. Ei kirpputoreilta, ei kierrätyskeskuksista, ei mistään. Kannustan metsästämään jostain näitä ihmisiä kun itselle tulee aika luopua tavarasta, antaa ilmaiseksi kalliitakin tavaroita joista kukaan ei maksa edes euroa kirpputorilla ja elämään jatkossa vähän yksinkertaisempaa elämää. Omilla valinnoilla ja omalla kukkarolla äänestäminen on kaikista tehokkain vaikuttamisen muoto.

    Tykkää

    1. Todella hyvä kommentti. On niitä, jotka ostavat kaappiin kolme erilaista talvitakkia kirpputorilta ja niitä, joilla ei ole varaa hankkia edes yhtä, joka olisi ehjä ja käyttökelpoinen.

      Tykkää

  24. Tykkään uudesta ja tuoreesta näkökulmastasi! Jos olisi pakko säilyttää ja käyttää ostamani tavarat, niin todellakin harkitsisin perinpohjaisesti, mitä kotiini ja vaatekaappiin hankkisin.
    ”Moni ostaa sen turvin, että tavarasta on helppo päästä eroon”, kirjoitit. Noin minä olen juuri tehnyt, parantanut omaatuntoani sillä ajatuksella, että nämä tavarathan päätyvät kiertoon ja kierrätys on hyvä juttu.

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Ja ilman liikaa tavaroiden osteluakin me voitaisiin kyllä järjestää todella köyhien auttaminen ja vaatettaminen. Sitä varten tavaroiden ei tarvitse kiertää ensin hyväosaisten kotien kautta.

    Suosittelen vaatteisiin liittyen Rinna Saramäen kirjaa Hyvän mielen vaatekaappi.

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista ja kiva, että pidit tekstistä. Itse myönnän myös ajatelleeni, että on ihan ok heittää tavaraa pois kun se kuitenkin menee kiertoon. Nyt kuitenkin kahden viimeisen vuoden aikana olen pohtinut asiaa hieman enemmän. Hyvän mielen vaatekaappi on kyllä siitä parempi teos, että ennen kuin mennään oman kaapin järjestelyyn, kerrotaan vaateteollisuuden ongelmista. Lukija perehdytetään niin työntekijöiden oikeuksiin kuin ympäristöasioihin perehdytetään.

      Tykkää

  25. Hei hauska näkökulma aiheeseen ! Olisi mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuisi, jos kaikkea rupeaisi haalimaan, eikä mistään voisi päästä eroon. Oisko idean jyvää, sellainen ihmiskoe 🙂
    p.s ootko puheviestijä Tampereelta?

    Tykkää

    1. Yksi taiteilija keräsi 4 vuotta kaikki roskat itselleen ja täältä voi katsoa kuvia: http://www.boredpanda.com/4-years-trash-365-unpacked-photographer-antoine-repesse/ Itse olen nyt pitänyt pientä roskapäiväkirjaa ihan vain seuratakseni, paljonko viikossa kertyy ihan perus pakkausjätettä ja voisiko jotain vähentää. Joku ihmiskoe tällä saralla olisi kyllä tosi mielenkiintoinen 😀

      Ja olen puheviestijä Tampereelta, mutta valmistunut ja muuttanut Turkuun 🙂

      Tykkää

  26. 35 vuotta (hyväntekeväisyys-)kirppiksellä työskennelleenä en voi kuin ihmetellä, mitä kaikkea taatusti tarpeetonta ihmiset nykyään ostavat. Jotakin isoa ilmeisesti täytyy tapahtua, että ko. mania loppuisi ja ihmiset järkevöityisivät vuosikymmeniä siten eletyn elämän tasolle.

    Tykkää

  27. Ihanaa, että tästä aiheesta nousee keskustelua niin monelta kantilta! Itse olen jättänyt KonMarit lukematta, koska arvostelujen ja kokemusten perusteella niin moni jäi kiinni tuohon tavaroiden hävittämiseen elämästä ja sit se jatko puuttui niiden tavaroiden kohtalon osalta. Tunnen itseni ja tiedän, että olisin vetänyt palkokasvia navan lisäksi nenään 😀

    Silti mie ajattelen sillain, että tämäkin Konmaritus ja karsintavaihe kuuluu tähän polkuun, jolla ihmiskuntana opimme elämään viisaammin ja kestävämmin. Sillä lopultahan kaikki tiivistyy siihen, että joko me ihmislajin edustajat opimme ja rakennamme jotain fiksumpaa tai sitten emme opi ja hautaudumme itse kaivamaamme kuoppaan.

    Tarvitsemme monenlaista innovatiivisuutta ja uudenlaista kulttuuria korvaamaan entinen, kestämätön mallimme. Tämä oli raikas ja hieno näkökulma, kiitos.

    – Aino

    Tykkää

  28. Kiitos tästä! Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan.
    Erityisen hyvä pointti tuo, että jos päättäisimme olla luopumatta mistään, niin harkitsisimme ostopäätöksia pitempään. Ihailtava oivallus 🙂

    Tykkää

  29. Conmarin saa heittää pohjimmaiseen suon silmään!Tilkuista,repaleisista kirjontatöistä,pellavaliinoista ja vanhoista vanuneista villavaatteista ja trikoo vaatteista ( jopa saumoista) sekä parittomista ja rikkinäisistä sukista ym saa vaikka mitä ihanuuksia.Mutta niitä on ensin kerättävä, että on, mistä tehdä.Käsityöharrastajat ovatkin oma ”rotunsa”.Itselleni kävi näin:purin vanhan villapaidan ja vein langat kirpparille.Viikon päästä olisin tarvinnut niitä kahteen eri työhön.Luin kirjan jatulin siihen tulokseen,että maalaisjärki auttaa.Kenellä on aikaa ja voimia tunnustella tavaroiden tuottamia tunteita?

    Tykkää

  30. Ostan laadukkaita vaatteita ja käytän niitä vuosikausia. Toki edellyttää, että paino pysyy suhtkoht samana. Pois heitän vain rikkinäisiä ja uusia ostan vain tarpeeseen. Ei tarvetta Conmariin, kun ei kerry ylimääräistä tavaraa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s